Kausi 2020-2021 purkissa ja kohti tuulenhalkojat on käänetty jo kohti kautta 2021-2022. Naksautan kotonani sähköpöydän korkeusasetukset kaakkoon ja jään pohtimaan mitä kirjoittaisin vuodesta kaksi jälkeen Koronan.
Päävalmentaja jo erinomaisesti pisti pakettiin kautta ja tuntoja kiitosten kera jo omassa artikkelissaan. Jos et vielä sitä vilaissut niin ota se haltuun täältä. Mitäpä tässä itse sitten enempää hölisemään, eikö siinä muka ollut jo tarpeeksi?
Kuten viime vuoden kirjoituksessa (yhä lukematta? Löydät sen täältä!) niin tänäkin vuonna nojaudun musiikkiin punaisena lankana. Soittolista poimi Hiljaisuuden äänen taustaksi ja jäin sitä pohtimaan.
Hiljaisuus on jotain, mihin kauhistuksekseni olen joutunut hallilla käydessä tottumaan. Syystä tai toisesta liiankin usein olen astellut pimeyteen ja hiljaisuuteen lukittujen ovien takana. Poissaolollaan ovat loistaneet niin valot, tossujen kumipohjien vingahdukset, lapojen kalahdukset kuin vaimeat tömähdyksetkin pallon napsahtaessa silikonihanskaan.
Kun pohdin omaa käyttäytymistäni ja sen muutoksia Koronan aikana,huomaan henkilökohtaisen tilani kasvaneen näiden vuosien aikana moninkertaiseksi. Kavahdan vaistomaisesti jos joku astuu tuon halkaisijaltaan kaksimetrisen ympyrän sisään puhumattakaan yskähdyksestä tai niiskautuksesta. Niiden äänestä pyrähdän jo karkuun kuin peura metsämiestä konsanaan.
Miten tälläisestä pääsee eroon? En minä oikeasti halua pelätä tai puskea ihmisiä läheltäni pois tai pelätä heidän läsnäoloaan.
Onneksi kesän merkkien myötä on myös valoa näkyvissä myös JoJon mielen koronabunkkeriin 🙂 – Viime viikonloppuna kävin ottamassa ensimmäisen rokoteannoksen , joka kieltämättä toi mieleeni että olin ottamassa rokotteen sijasta ensimmäisen annoksen toivoa ja positiivisuutta. Niin merkitykselliseltä se tuntui. Nyt kun kesäkuun korvilla tätä viimeistelen niin koronatartuntojen määrät ovat laskemassa, rokotusprosentti kasvussa, rajoituksia höllennetään ja mennä viikolla pääsimme jo pelaamaan harjoituspelin mustavalkoisten naapurien kanssa, joten rohkenenko jo toivoa parempaa huomista ja normaalia kautta Salibandyn parissa meille kaikille?
Ehkäpä jo pienesti tai ainakin siitä pienestä toivosta aion pitää kiinni.
Kiitos kaudesta 20-21 ja toivottavasti kaudesta 21-22 tulee huikea!